Joulu tulee

Tänään jouluun on jäljellä neljä päivää.

NELJÄ PÄIVÄÄ!

Miten se yllättää joka vuosi?

Musta joulukuu on tuntunut valtavan hitaasti liikkuvalta, kovin pitkältä.

Eikä se ohi ole vieläkään.

Musta on aina tuntunut, että sitten kun lopulta päästään aivan tähän viime metreille, ja jouluaatto koittaa, siitä meneekin vain silmänräpäys, kun onkin jo uudenvuodenaatto.

Joulua odotetaan hartaasti, siihen valmistaudutaan monin eri tavoin, ja se näkyy kaikkialla tavalla tai toisella, eikä vain kodeissa, vaan ihan kaikkialla, kaupoissa, kouluissa, virastoissa, you name it. Ja hyvä että näkyy, kyllä mä pidän siitä, että on valoja, poroja, tonttuja, pikkukuusia sun muuta.

En vain itse piittaa hössöttää siitä. 

Laitoin aika hiljattain someen päivityksen, ettei oikein joulufiilis ole päässyt mun mieleen.

No, asian korjaamiseksi niinikään ensihätään sain kutsun Kurikan kirkkoon Kauneimpia Joululauluja kuuntelemaan (ja toki laulamaan) Mikan siskolta ja se oli alun empimisen jälkeen ihan tosi kiva kokemus. 

Jos et vielä tiennyt, olen siis ateisti, enkä ole vuosiin kuulunut kirkkoon. 

Mutta kyllä, lauloin kirkossa joululauluja, joissa mainittiin monessakin Jeesus tai Jumala, ei se ollut multa pois ja kirkossa todellakin oli tunnelmaa. 

En koe, että en saisi kuunnella joululauluja, laulaa niitä tai fiilistellä niitä vain siksi, että en allekirjoita niiden uskonnollisempien laulujen sanomaa.

Kukin viettää joulunsa kuin viettää, ihanahan se oli laulaa itselle lapsuudesta tuttuja ja rakkaitakin lauluja.

Mä en ole koskaan ollut jouluhössöttäjä. 

Mutta mamma on.

(oletpas, mutta tuleepahan paljon lahjoja, haha <3)

Mä en piittaa kaikista perinteistä, enkä tykkää jouluruuista, enkä niitä siksikään kotiini hanki. 

Kylässä kyllä sitten syön kinkkua, tai vielä mielummin kalkkunaa, (ja kuulemma anoppilassa on tarjolla kylmäsavulohta, sekin käy kyllä) nam. Laatikkoja otan kohteliaisuussyistä sen lusikallisen kutakin sorttia, jos täytyy.

 En ole myöskään leiponut tai ole leipomassakaan, en pipareita sen enempää kuin torttujakaan. 

Meistä ei siis kumpikaan piittaa näistä, lapset eivät myöskään, joten niitä ei tule vain siksi että ne kuuluisivat perinteisiin. Musta se olis ensinnäkin aivan turhaa rahantuhlausta ostaa tai valmistaa sellaista, mikä ei sitten tule syödyksi.

En laittanut joulua kotiin, koska en omista koristeita, tekstiilejä ym mitä olisi laittanut. Enkä vähistä rahoistani lähtenyt niitä hankkimaan vain koska kuuluisi.

Tavaraa on siksi toiseksi aivan riittämiin ilmankin, haha.

Joulukuusi meillä toki on ja siitä halusin itsekin pitää kiinni. Joulukuusi, aito tai ei, on se sellainen elementti, minkä minun jouluni vaatii. 

Samoin on lumen kanssa. Pahasti näyttää siltä, ettei sitä taaskaan kauaa ole maassa.

Toki aina se joulu on tullut, lunta tai ei.

Ja tänä vuonna joulu on ylipäätään taas hieman erilainen, on uusi koti uudella paikkakunnalla, uusi perhe sen ympärillä, ja se oma ydinperhe taas toisaalla. 

Koiriakin on yksi lisää, avopuolison lapset viettävät joulun isänsä tykönä, joten se lapsen riemu ei mene meiltä ohi, se jos joku tuo luonnollisesti hyvää fiilistä ja voi hetkeksi mennä omiin lapsuuden hienoihin joulumuistoihin.

Näillä näkymin meidän joulu menee kutakuinkin näin:

Tytöt tulevat perjantaina, aattona käydään anoppilassa hakemassa kinkkua (ilmeisesti perinne), muutoin se vietetään keskenämme kotona, joulupäivänä matkataan Vaasaan minun perheen luo ja äiti saa hömpöttää sitten meidänkin kanssa, Tapaninpäivänä on vuorossa anoppilan jouluruokailu ja illalla tytöt sitten viedäänkin takaisin äitinsä luo, jatkavat sitten siellä joulunviettoa taas omaan tapaansa.

Ja niitä lahjoja, niitä on sitten PALJON. 

Taisin nauraa Mikalle, että pitääkö kuitenkin hankkia isompi kuusi, jotta kaikki saadaan sen alle tai edes ympärille, mutta kuulemma tuo kelpaa, on kerta mennyt ennenkin. 

Uskotaan sitten, haha.

Onhan joulu muuttunut, perinteitä on muutettu, asenteet ovat erilaisia, viettotavat ovat muuttuneet. 

Mutta silti sen saa viettää juuri niinkuin itse haluaa.

Yksin, kaksin, isolla porukalla, perinteitä noudattaen tai ilman, ulkomailla, kylässä tai kotona.

Tai olla viettämättä, eipä sekään keltään muulta pois olisi.

Kaikille kuitenkin hyvää ja mahdollisimman stressitöntä joulunodotusta! <3