My Kind Of Life 2.0

Kuukausi ilman herkkuja. KUUKAUSI! Se on nyt semmoinen juttu, että niin uskomatonta kun se onkin, niin kyllä, mä olen ollut kuukauden ilman herkkuja. Ei sipsiä ja dippiä, ei suklaata, ei karkkia. Ei pullaa, ei piirakkaa, ei keksiä, ei kakkua, ei mitään sokerista herkkua. Ei jäätelöä. Kyllä siitä on aikaa ja paljon, kun olen viimeksi tässä onnistunut, ja fiilis on kyllä niin huippu. Oon tästä paasannut blogissa niin monet kerrat, että anteeksi, mutta kun tämä on se sellainen akilleen kantapää, ainainen taistelu, tyystin loputon ja aina ajankohtainen. Kerrataan vielä, jos joltain on unohtunut; mulla on tapana vetää överiksi. Mulla on todella paha tapa jäädä koukkuun herkkuihin ja sitten myös jäädä siihen herkkukierteeseen jumiin, vaikkei se toisi enää hitusenkaan vertaa hyvää fiilistä, vaan vain häpeän ja epäonnistumisen tunteita ja pahaa mieltä. Kesällä, kun tavattiin, käytiin todella paljon Kotipizzassa ja tutustutin Mikan jäätelön ihanuuteen, herku

Erään aiemman postauksen yhteydessä mainitsin lopettavani e-pillerien käytön. Miksi päätin lopettaa hormonaalisen ehkäisyn? Ensinnäkin siksi, että koen olevani nyt vakaassa suhteessa, jossa voidaan jo mennä sillä perinteisimmällä ehkäisyllä, meidän tapauksessa kondomilla. Toiseksi, vaikkei lapsihaaveita tai suunnitelmia ole, ei maailma välttämättä kaatuisi, jos niikseen kävisi, että joskus huomaisin olevani raskaana, luonnollisesti suhteen ollessa siinä tapauksessa edelleen hyvällä mallilla ja vakaalla pohjalla.  Muutenkin tässä iässä (kohtapianmelkein kolmikymppisenä) ajatus abortin tekemisestä tuntuu aika hirvittävältä, vaikkei koskaan olekaan ollut ajankohtainen edes ajatuksen tasolla, mutta jos siihen joutuisi turvautumaan, mitä se tekisi keholle, ja entä jos joskus haluaisikin sen lapsen? No, semmoisia ei tarvitse ajatella, mutta sanotaan ettei se olisi enää niin ilmiselvä vaihtoehto, kuin aiemmissa suhteissa esimerkiksi. Kolmanneksi, haluan todella selvittää,

Sain Kolme hyvää asiaa -haasteen luokkakaveriltani Sandralta, joka hänkin nykyisin bloggaa. Sandran blogiin pääset tästä:  https://sandrajuliaana.wordpress.com/ Eli, tehtävänä olisi listailla muutama hyvä asia. Ei mikään huono asia pysähtyä miettimään aina silloin tällöin, mikä on elämässä hyvin. Eiköhän lähdetä selvittelemään mun omat kolme hyvää asiaa annetuista aiheista. Kolme hyvää asiaa päivässäni - Hidas aamu, nautin näistä nyt niin pitkään kun työttömänä olen. Työelämään olisi ihana päästä taas, mutta on näissä lungeissa aamuissakin puolensa, niitä osaa arvostaa tosissaan vasta sitten, kun arki muuttuu jälleen tarkemmin rytmitetyksi - Aamupala, se kolmen setti, joka pistää päivän käyntiin; Fitlinen Basics + Activize, smoothie ja iso kuppi teetä hunajalla - Se hetki, kun Mika tulee töistä kotiin ja saa ison halin <3 Kolme hyvää asiaa minussa - Suuri sydän, joka rakastaa aidosti ja lujasti vielä kaikkien vastoinkäymisten jälkeen -

Puupuvivi,  Viivi,  Puupu,  Pupu Pieni Mies, Jäpä-päpä, Schultz Sulo Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä ja ne on yleensä hassuja, hauskoista tilanteista syntyneitä, ja usein vailla mitään järkeä. Sulon yleisin kutsumanimi on juurikin tuo Puupuvivi tai Puupu .  Myös pelkkä pentu on edelleen aika reippaassa käytössä . Pieni mies täyttää pian jo puoli vuotta! Herttinen! Aika on mennyt äkkiä ja kriittisin, eniten hampaita kiristyttänyt pikkupentu vaihe alkaa olla onneksi jo takana. Meillä on täällä touhukas reilu viiden kilon kermaisa pötkylä, jolla vaihtuu juuri hampaat kovaa tahtia.  Viime yön aikana oli irronut ensimmäinen kulmahammas eli kulmuri, joiden vaihtuminen on kaikkein tärkein, että purenta ei jäisi kovin vääräksi. Touhupötkylä osaa onneksi myös jo ottaa rauhassakin ja hän rakastaa noita kolmea koiranpetiä mitä meillä on ja tykkää niissä kovasti kölliä. Sulo on iloinen, kovasti pusutteleva kaveri, joka ei vieläkään juurika

Mulla on ollut lasit keväästä 2012 asti, mutta en ole tarvinnut niitä jatkuvassa käytössä. Ensimmäiset lasit halusin lähinnä, kun silloisessa työpaikassa huomasin, etten nähnyt enää aivan yhtä tarkasti kauas ja jatkuva näyttöpäätteen tuijottaminen tuotti välillä päänsärkyä. Ekat lasit, kuten itseasiassa kaikki muutkin löytyi Instrumentariumista. Tuolloin tyyli oli melko erilainen, kuin mitä nyt, ja niin hienot kuin lasit silloin olikin, en kyllä näitä enää käyttäisi, ne näyttää nykyisiin kehyksiin verrattuna niin pieniltä!  Toki tuolloin sain hyvät avut ja neuvot ja sovitin monia malleja, myös joitain eri värejä. Jännä kyllä, että päädyin verrattain räväkkään malliin jo silloin. Tässä muutama otos niistä ekoista, haha, on hiukan eri näköinen koko nainen, toki nämä kaksi ekaa kuvaa on otettu 2012.  Omg. Pitkään oli tommonen lyhyt malli, joka kieltämättä kävi ihan kivasti lasien kanssa Ei sovi myöskään unohtaa sivusiili vaihetta 2013! Ekojen l

Vuoden ekan kuun puoliväli on tänään ja ajattelin vähän jakaa tänne, mitä kaikkea on meneillään. Ensinnäkin, mainitsin aiemmin, kuinka joulukuussa otin painonpudotuksen avuksi, tai ehkä enemmänkin painonnousun hillinnäksi XL-S Medicalin. Söin aikalailla aivan normaalisti joulukuun, herkkuja ja muuta, mutta joka päivä otin nuo kolme pientä jauhepussia aterian jälkeen. En ole varma, oliko niistä apua, mutta ainakin tahdon ajatella, että joulunajan mässäily olisi ilman niitä voinut jättää vielä messevämmän painon jälkeensä. XL-S Medical pussit loppuivat 8pv tätä kuuta, eli kestivät tosiaan sen kuukauden. No, valmiste on tähän tilanteeseen aivan liian kallis, että jatkaisin käyttöä. Lisäksi haluan nyt katsoa, mihin pääsen Fitlinen optimaalisetin ja herkkutauon avulla. Otin mitat 13.12 ja otin nyt viikonloppuna  uudestaan kuukauden tauon jälkeen. Fitlinen tuotteet otin käyttöön 20.12, eli käytin jonkin aikaa päällekkäin XL-S Medicalia ja "fitskuja", herkkutauko