Työtön työnhakija
Eilen alkoi lokakuu ja mun osoitteenmuutos Jurvaan virallistui, samoin kuin se fakta, että piti ilmoittautua jälleen työttömäksi työnhakijaksi.
Viime kerrasta olikin vierähtänyt jo tovi.
Kohtalaisen paljon on erilaisia tehtäviä, mitä tehdä, että olisin kelvollinen työtön.
Luin työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista, klikkasin rastin ruutuun, että olen suorittanut tehtävän ja sitten vain "Lähetä"
Tilasin paikkavahdin, jälleen rasti ruutuun ja jälleen klikkasin "Lähetä"
Kelpo kansalainen.
Tarkistin lähialueen tarjolla olevat työt.
Eipä oikein napannut.
Eikä tässä nyt oikeasti ole mitään paniikkia.
Hädintuskin on järjestelmiin päivittynyt muutto ja työtilanteen muutos.
Ja onhan kaikkien lukijoiden tietoisuudessa jo, että perheemme kasvoi tässä taannoin yhdellä jäsenellä.
Puuhaa siis riittää ainakin vielä hetken kotonakin aivan riittävästi.
Mutta työasiohin palatakseni, tuntuu jotenkin absurdilta, että pitäisi tosiaan hakea ihan kaikkia töitä, sellaisiakin, joista ei makseta juuri mitään, tai mistä itsekin tietää varsin hyvin, ettei sovellu tai ettei omaa varsinaisesti sen alan osaamista.
Joskus aikoinaan työkkäristä tuli juuri näitä pakkotoimia "Hae tänne ja ilmoita kun pääset haastatteluun" tms.
Arvatkaa vaan, miten hyvät hakemukset tulee kirjoitettua työhön, jossa tunteja saattaa olla tarjolla tyyliin 5/viikko, jos sitäkään.
No joo mutta, aina sitä on jotain hommaa kuitenkin löytänyt ja saanut kokemuksia yhdestä jos toisesta hommasta.
Bloggaaminen olisi ihan mahtava tapa ansaita leipä, mutta en ole aivan varma, onko mun tekstit ihan sellaista suuren lukijajoukon matskua.
Toki tässä on tarkoitus aktivoitua tämänkin asian suhteen nyt, kun koko päivä ei menekään töissä.
Tarkoitus olisi pikkuhiljaa myös lunastaa tota hyvin aikoinaan alkanutta #elämähaltuun sanomaa, joka vähän pääsi lipsumaan, hups.
Perus.
Ja koska edes koiranpentu ei jaksa työllistää 11 tuntia päivässä, ainakaan putkeen, on siihen vihdoin mahdollisuus.
Eli ideana noinniinkuin ajatuksen tasolla olisi kirjoittaa enemmän, liikkua enemmän ja syödä paremmin.
On muutenkin varmasti vain pitkien työpäivien syytä, että herkut ovat maistuneet liian hyvin, vai mitä?
